Prof. Tohtori Lachezar Grozdinski: COVID-19 nopeuttaa ateroskleroottisia prosesseja

Sisällysluettelo:

Prof. Tohtori Lachezar Grozdinski: COVID-19 nopeuttaa ateroskleroottisia prosesseja
Prof. Tohtori Lachezar Grozdinski: COVID-19 nopeuttaa ateroskleroottisia prosesseja
Anonim

Prof. Tohtori Lachezar Grozdinski on Kansallisen Angiologian ja Flebologian Seuran sekä Ultraäänivaskulaarisen diagnostiikan komission puheenjohtaja, hän on Bulgarian Endovaskulaarisen terapiayhdistyksen hallituksen jäsen. Tällä hetkellä hän työskentelee Angiologian ja Flebologian klinikan johtajana Achibadem City Clinic UMBALissa Sofiassa. Keskustelemme professori Grozdinskin kanssa verisuonipatologiasta COVID-19:n ohituksen jälkeen.

Prof. Grozdinski, mitä verisuonipatologiaa havaitaan potilailla, jotka ovat toipuneet COVID-19:stä?

- COVID vaikuttaa keuhkoihin eniten. Mutta kävi ilmi, että se vaikuttaa merkittävästi myös verisuoniin - v altimoihin ja suoniin. Vakavimpia ovat vauriot mikroverenkierrossa - sekä keuhkojen että munuaisten, aivojen ja sydämen pienissä verisuonissa. Tulehduksellisia muutoksia verisuonten endoteelissä ja mikrotrombien ilmaantumista havaitaan. Keuhkoissa olevat estävät veren perfuusion ja hapettumisprosessin. Ei ole sattumaa, että tehohoidossa happea saaneet intuboidut potilaat eivät aina parane ja joskus pahenevat.

Voimme toimittaa suuren määrän happea, mutta keuhkojen verisuonten mikrotromboosin vuoksi esiintyy happinälkää. Tämä on vaikeasti hoidettava ilmiö. Sitä ei hoideta antibiooteilla, vaan jossain määrin aineilla, jotka vähentävät veren hyytymistä ja auttavat hajottamaan muodostuneita pieniä trombeja. Koronaviruksen aiheuttama angiiitti vaikuttaa eriasteisesti koko kehon verisuonijärjestelmään.

Vaskuliitti ja mikrotromboosi munuaisissa aiheuttavat munuaisinfarkteja, jotka johtavat munuaisten vajaatoimintaan. On todennäköistä, että näin tapahtuu myös aivoissa, koska COVID-19-tartunnan saamisen jälkeen todetaan osittaista tai vakavampaa aivojen vajaatoimintaa ja henkisten toimintojen häiriöitä. Koronavirus vaikuttaa myös sydämen mikroverenkiertoon ja kehittää sydänlihastulehdusta.

Miten se vaikuttaa veren makrokiertoon suurissa verisuonissa?

- Diagnoosin ja hoidin useita potilaita, joilla oli laskimotukos COVID-19:n jälkeen. Suonet, verisuonten endoteeli ja veren hyytyminen vaikuttavat, mikä johtaa laskimotromboosiin. Yli 30 %:ssa vakavammista COVID-19-tapauksista Echo-Doppler (ultraääni) -tutkimuksella todetaan syvä laskimotukos. Ne ovat juuri syynä keuhkoembolioihin, jotka joissakin tapauksissa ovat hengenvaarallisia.

Osalla COVID-19:n jälkeen kuolleista potilaista todettiin, että he eivät kuolleet virukseen, vaan sen komplikaatioihin – kuolemaan johtavaan keuhkoemboliaan aiheuttaneeseen laskimotukkoon. Kolmannessa kuolemaan johtaneista tapauksista löydettiin keuhkoembolia.

Koronavirus vaikuttaa myös v altimoihin, joissa voi esiintyä ääreis-, aivo- ja sepelv altimotromboosia. Joillakin potilailla tromboosi ei johdu suoraan COVID-19:stä, vaan ateroskleroosista. Koronavirusinfektio vain kiihdyttää ateroskleroottista prosessia tromboosin kehittyessä. Tämä tulee pitää mielessä kaikkien angiologien, kardiologien ja neurologien, jotka hoitavat ateroskleroosia.

Todetaanko tromboosia vain COVID-19:n akuutissa vaiheessa? Onko niiden riski tartunnan jälkeisessä vaiheessa?

- Tromboosia esiintyy myös COVID-19:n tartunnan jälkeisessä vaiheessa. Tieteelliset tutkimukset ovat yllättäen havainneet, että sydän- ja verisuonijärjestelmän myöhäisiä vaurioita COVID-19:n jälkeen esiintyy myös potilailla, joilla on ollut lievä koronavirusinfektio. Se, että he selvisivät läpi vain vuotavan nenän, lievän yskän ja väsymyksen kanssa, ei tarkoita, etteikö suonissa ja muissa rakenteissa olisi ollut vaurioita, jotka aiheuttavat heille myöhemmin ongelmia. Keuhkojen ja sydämen toimintahäiriöiden lisäksi löytyy myös aivojen toimintahäiriöitä - keskittymishäiriöitä, muistihäiriöitä. Jos potilaalla oli alun perin ongelmia aivojen toiminnassa, ne ovat nyt pahenemassa.

Image
Image

Prof. Tohtori Lachezar Grozdinski

Neurologisten puutteiden lisäksi voi kehittyä munuaisten vajaatoimintaa ja vaurioitua sydänlihas (sydänlihas). Aiempi sydänlihastulehdus vähentää myöhemmin sydänlihaksen kapasiteettia ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin. Verisuonten mikro- ja makrotromboosi ovat spesifisiä koronavirusinfektiolle. Siksi COVID-19-potilaita tulee hoitaa antitromboottisilla tai hyytymää liuottavilla aineilla (fibrinolyyttiset aineet) ei vain taudin akuuttivaiheessa, vaan myös subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa. Nyt tiedetään, että antitromboottinen profylaksi pienimolekyylipainoisilla hepariineilla tulisi suorittaa myös infektion jälkeisellä kaudella. Tällä tavalla suojelemme potilaita sekä mikrotromboosin kehittymiseltä että keuhkoemboli alta.

Minkä asiantuntijoiden puoleen COVID-19-sairauden saaneiden tulisi kääntyä?

- Myöhäisessä vaiheessa COVID-19 (sekä lievän että vaikean) läpäisyn jälkeen kaikkien potilaiden tulee käydä keuhkolääkärin lisäksi myös angiologin, kardiologin ja neurologin tarkastuksessa. Jos sinulla on vähän sydän- ja verisuonijärjestelmän ongelmia, hakeudu tutkimukseen. Sairaalassamme - Acibadem City Clinic -klinikalla olemme ottaneet käyttöön paketin samanaikaiseen konsultaatioon eri asiantuntijoiden kanssa infektion mahdollisten leesioiden seulomiseksi ja havaitsemiseksi. Tämä sisältää pään, jalkojen, vatsan v altimoiden ja laskimoiden Echo-Doppler-tutkimuksen; sydänlihaksen toiminnan tutkimus kaikukardiografialla; aivotoiminnan testaus ja tietysti toiminnallinen hengitystestaus ja keuhkojen kuvantaminen röntgenillä tai skannerilla. Tämä on ainoa tapa, jolla potilaat voivat olla varmoja siitä, että heillä ei ole pysyviä vammoja, jotka ilmaantuvat ajan myötä.

Mikä yleensä vahingoittaa astioita pandemian ulkopuolella?

- Yleisin verisuonivaurio johtuu ateroskleroosista. Se on johtava syy sydän- ja verisuonisairauksien – sydänkohtausten, aivohalvausten ja perifeerisen kuolioon – kehittymiseen. Itse ateroskleroosin esiintymisestä on olemassa monia teorioita, mutta sen tarkkoja mekanismeja ei ole vahvistettu. Riskitekijät tunnetaan - geneettinen alttius, verenpainetauti, diabetes mellitus, dyslipidemia (korkea kolesteroli), tupakointi ja krooninen stressi. Valitettavasti kroonista stressiä aliarvioidaan, koska sitä ei diagnosoida eikä hoitaa. Kun sinulla on jo ateroskleroosi ja menet lääkäriin, sinulle määrätään kolesterolia, verenpainetta ja diabetesta alentavia pillereitä. Mutta sinulle kerrotaan vain, että sinun täytyy käsitellä stressiä, selittämättä tarkalleen, miten se tehdään. Ei ole olemassa pillereitä stressin hoitoon, eikä ole päteviä ammattilaisia, jotka auttaisivat sinua sopeutumaan stressitekijöihin.

Hyvä asia on, että on olemassa menetelmiä ateroskleroosin varhaisten muotojen seulomiseksi. Esimerkiksi Echo-Dopplerilla voimme havaita ateroskleroosin aivan alkuvaiheet - verisuonen seinämän paksuuntumisen millimetreihin. Tämä tarkoittaa varhaisten plakkien havaitsemista aivojen verisuonissa, vatsan v altimoissa sekä ala- ja yläraajojen v altimoissa. Kun saamme ateroskleroosin varhain ja hoidamme riskitekijät, meillä on paremmat mahdollisuudet hidastaa ja jopa pysäyttää prosessi. Jos havaitsemme kriittistä aivo- tai perifeeristen verisuonten kapenemista, meillä on nyt kirurgisten hoitomenetelmien lisäksi myös invasiivisia endovaskulaarisia toimenpiteitä. Niissä v altimoita laajennetaan katetrien avulla ja v altimoiden ahtaumat poistetaan asettamalla stentti. Nykyaikaisten menetelmien avulla voidaan välttää ateroskleroosin vakavia komplikaatioita, kuten sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja kuolioa.

Ateroskleroosin lisäksi laskimopatologia ja erityisesti laskimotukos ovat erittäin vaarallisia. Se on pääasiallinen syy kuolemaan johtavaan keuhkoemboliaan, usein nuorilla. Siksi laskimotromboosin diagnoosi ja riittävä ja oikea-aikainen hoito antikoagulantteilla voi pelastaa monien ihmisten hengen.

3–5 %:lla ihmisistä on geneettinen trombofilia – taipumus lisääntyä veren hyytymiseen. Näille ihmisille kehittyy joskus ilman syytä laskimotukos, joka voi kehittyä keuhkoemboliaksi. Tämä ilmiö on tiedettävä, ja jos alaraajoissa esiintyy nopeasti ilmaantuvaa turvotusta, johon liittyy kipua, potilas on välittömästi lähetettävä angiologille ultraäänidiagnoosia ja oikea-aikaista hoitoa varten.

Suositeltava: