Anonim

Se totesi myös, että komissio oli oikein määrittänyt kantajille tarkoitettujen sakkojen määrän sakkoja koskevien suuntaviivojen mukaisesti, ja hylkäsi väitteen, jonka mukaan kantajille määrätyt sakot olivat syrjiviä ja suhteettomia.

Tämän viikon tapaus liittyy EY: n joulukuussa 2001 tekemään päätökseen sakkoon, jota se kuvasi maailmanlaajuiseksi sitruunahappokorkeiksi (asiat T-43/02 ja T-59/02). Sitruunahappo on eniten käytetty happea ja säilöntäaine maailmassa, ja sitä käytetään lukuisissa ruoka- ja juoma-sovelluksissa.

Komissio sakotti viittä sitruunahapon tuottajaa yhteensä 135, 22 miljoonalla eurolla sakot osallistumisesta väitteensä, jonka mukaan se oli salainen maailmanlaajuinen kartelli vuosille 1991-1995.

JBL: lle tehtiin sakkoja yhteensä 17, 64 miljoonaa euroa ja ADM: lle 39, 69 miljoonaa euroa. Kolme muuta yritystä, joille määrättiin sakko osallistumisestaan ​​kartelliin, eivät kiistäneet komission päätöstä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

JBL nosti kuitenkin kanteen komissiota vastaan ​​25.2.2002 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vaatia, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa komission päätöksen tai alentaa vaihtoehtoisesti sille määrättyä sakkoa.

Yhtiö väitti, että komissio osoitti päätöksen väärälle vastaanottajalle, ei todennut riittävästi kartellin todellisia vaikutuksia markkinoihin, ei ottanut huomioon kantajan erityistä asemaa kartellissa, määrännyt kohtuuttoman, syrjivän ja suhteettoman sakon, ei ottanut huomioon Yhdysvalloissa ja Kanadassa jo määrättyjä sakkoja ja loukkasi oikeutta tulla kuulluksi.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kaikki JBL: n vaatimukset, vahvisti komission vuoden 2001 päätöksen ja kantajalle määrätyn sakon kokonaisuudessaan ja velvoitti yrityksen korvaamaan kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostaman kanteen kustannukset.

Samoin ADM nosti kanteen komissiota vastaan ​​ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa 28 päivänä helmikuuta 2002. Ryhmä vaati, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa komission päätöksen tai vaihtoehtoisesti kumoaa tai alentaa sille määrättyä sakkoa sillä perusteella, että komissio ei ole ilmoittanut asianmukaiset syyt, jotka koskevat kartellin vaikutusta kilpailuun, sen päätös olla käyttämättä ADM: n liikevaihtoa vaikutusalaan kuuluvilla tuotemarkkinoilla sakon arvioimiseksi, päätös soveltaa 100 prosentin korotusta varoittamiseen ja arvioida ADM: n asemaa johtajana.

Kantaja väitti myös oikeusvarmuuden, yhdenvertaisen kohtelun, luottamuksensuojan ja suhteellisuusperiaatteiden loukkaamista sekä komission virheellistä arviointia ADM: n yhteistyöstä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi kaikki ADM: n vaatimukset lukuun ottamatta kahta kanneperustetta, jotka koskevat kahta "tarpeetonta" tekijää, joita komissio ei sisällyttänyt väitetiedoksiantoon (että ADM rajoitti tuotantokapasiteettia ja että ADM nimitti hintajohtajan kussakin kansallisessa segmentissä). markkinat) ja vahvisti kantajan sakon kokonaisuudessaan.

Se määräsi myös yrityksen maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut lukuun ottamatta 10 prosenttia ADM: n kustannuksista, jotka komission oli maksettava.

Tämän vuoksi tuomioistuin vahvisti päätöksen, jonka mukaan vuosina 1991-1995 yhdysvaltalaiset yritykset Archer Daniels Midland (ADM) ja Haarmann & Reimer (H&R), hollantilainen yritys Cerestar Bioproducts ja sveitsiläiset yritykset Hoffmann-La Roche ja Jungbunzlauer (JBL) osallistuivat maailmanlaajuinen kartelli, jonka kautta he vahvistivat hinnan ja jakoivat sitruunahapon markkinat.